Otsikossa ei ole kirjoitusvirhettä. Se on eestiä. Arvaattekin varmaan miksi. Rekkakuorma tavaraa tuli ja sitä myötä asennusporukka. Ensimmäisellä viikolla kolme suomalaista, toisella yksi suomalainen ja yksi virolainen. Sitten kolmannella piti tulla kaksi suomalaista ja yksi virolainen, mutta yksi suomalainen teki oharit ja tulikin sama miehitys kuin toisella viikolla. Asennus on osoittautunut aikaa vieväksi ja hankalaksi, joten aikarajan (joka muuten onkin 6 viikkoa) pelossa paikalle hälytettiin pari viron poikaa lisää. Yön tunteina olivat saapuneet. Tällä hetkellä suomi on siis vähemmistökielenä - puoli toista vastaan kaksi ja puoli. Minua asetelma ei haittaa, kun en juuri osallistu karkeloihin, mutta kielivaikeuksia on välillä. Nosturikuskin äänekäs: "Perkele, pois siitä narun (ohjausnaru, jolla nostettavaa kattotuolia ohjaillaan) tieltä!" tosin tuli ymmärretyksi. Tai ainakin kattoapinan liha liikkui sen jälkeen varmuuden vuoksi hyvin nopeasti pois nosturin nokassa heiluvan kattotuolin tieltä. Ihan mukavia äijiä silti kaikki. Nosturikuskikin. Aika pihalla vain "Etelä-Suomen läänin" miehet välillä. Olisin minäkin Virossa talotyömaalla, eipä sillä. Ja samalla tavalla. Katon runkoa tosiaan tehdään ja koko talon runko on muutenkin hyvällä mallilla. Syytä tietysti ollakin, kun kattoa tehdään. Ei pysty katosta aloittamaan talon tekoa ei...

Jos joku ei ole muuten huomannut, että on lämmintä Suomessa, niin Facebookin tilapäivityksistä sen viimeistään näkee. Pyrin itse olemaan valittamatta keleistä, mutta kyllähän siinä toistasataa villapakettia kahteen kertaan kantaessa välillä vettä ihon läpi tuli. Eristevillahan ei sinänsä paina juuri mitään. Kymmenisen kiloa/ paketti. Se kertaa 110 ja se kahteen kertaan, kun ensin rekasta pihalle ja sitten parempaan paikkaan. No, tämäkään ei ollut valitus vaan enemmänkin sellainen itsekorostus ja samalla muistiinpano, että mitä kaikkea sitä vastaan tulee tässä prokkiksessa. Tosiasiassa pyrin löytämään ne hyvät puolet joka kelistä. Eilisen rankkasateen aikaan se oli jo vähän hankalaa.

Henna oli tällä viikolla pari päivää mukana hommissa ja Meerikin yhden päivän. Edelleen on siis tyyntä myrskyn edellä, kun monikansallinen kirvesmiesporukka tekee päätyön. Katsotaan, palataanko vielä heidän tontilla olonsa aikana tähän blogiin. Vaimo perusti blogin, mutta ei näköjään pidä kiirettä sen täyttämisessä. Terveisiä täältä kotoa. Lapsi voi hyvin ja pahoja vieroitusoireita raksatunnelmasta ei ole miehelläsikään. Olemme syöneet laittamaasi ruokaa, pesseet kiltisti hampaat  ja löytäneet vaatteet päällemme.

-J-