Meinasi tänään tulla työmaalla tiukat paikat. Tai tulikin. En ollut vielä tuolloin itse paikalla, mutta mainioiden kirvesmiestemme ollessa soppalounaalla kuppilassa kera mestarin, tapahtui luvaton käyttöönotto. Kohteena oli Hiace, tekijöinä kaksi erääseen kulttuurivähemmistöön kuuluvaa nuorta miestä.

Tarve anastukseen oli kova - sen arvaan. Ei varmaankaan siksi, että olisi töihin tehnyt mieli kera peräkontissa olleiden työkalujen. Enemmänkin ehkä siksi, että tunnolla oli yhtä sun toista ja poliisit olivat aivan kannoilla. Loppuiko kenties omasta autosta bensa kovan matkavauhdin takia (180km/h kolmostiellä Hämeenkyröstä asti), sitä en tiedä. Tai Voihan olla, että autokauppiaan veri kuohahti ja näppejä syyhytti hyväryhtisen Hiacen seisoessa hetkellisesti vartioimattomana avaimet poikkeuksellisesti virtalukossa. Yhtä kaikki, Hiace lähti luvatta käyttöön. Nuorten toivojen ilo uudesta menopelistä jäi lyhyeksi, koska ahdasmieleliset ja suvaitsemattomat poliisit pakottivat heidät jalkapakoon vastaan tullessaan vain muutaman sadan metrin ajon jälkeen.

Yllättäen poliisit voittivat juoksukilpailun ennen pitkää. Sen verran nopeita olivat kriminaalit kuitenkin olleet, että ehtivät matkalla jemmata lompakosta löytämänsä ja omaksi luulemansa 150€ johonkin hyvään talteen. Niin hyvään, etteivät edes itse muistaneet kätköpaikkaa kysyttäessä. Muuten olisivat varmasti rahat palauttaneet.

Tarina opettaa tietysti meille jotain. Esimerkiksi sellaisen yksityiskohdan, että kaikkea voi sattua myös rauhallisessa maalaispitäjässä. Ja sen, että Ikaalisissa liikkuessaan kannattaa katsella kannonkoloihin, koska sieltä voi löytyä rahatukko. Ja toki sen, että niitä avaimia ei jätetä saataville, jos poistutaan edes pieneksi aikaa.

No, on meillä paikat siellä enimmäkseen lukossa. Jos joku sieltä haluaa laudanpätkiä tai vanhoja käsisahoja varastaa, niin helppoahan se on. Ainut este on se, että joku meidän porukasta sattuisi juuri olemaan siellä puuhastelemassa tai vaunussa nukkumassa koiranunta. Se riski on aika iso näihin aikoihin, eli töitä paiskitaan ja neljää kokoa harkkoja on muurattu sellaiset 4-6 kerrosta jo lähes kauttaaltaan. Toisena päivänä niiden kanssa touhutessa putosin laskuista ja voin vain todeta kantaneeni niitä useita tuhansia kiloja. Useimpia ihan oikeaan paikkaan...

 Jari